Reidar Särestöniemi 100 vuotta - Lapin sielun maalari palaa Ouluun

Reidar Särestöniemi: Vaeltavat porot.

Syksyllä Oulussa avautuva Reidar Särestöniemen juhlanäyttely on poikkeuksellinen tapaus Suomen taide-maailmassa – ei vain taiteellisen laadun, vaan myös henkisen ulottuvuutensa vuoksi. Särestöniemi (1925–1981), yksi Suomen modernin taiteen omaleimaisimmista hahmoista, olisi täyttänyt tänä vuonna 100 vuotta. Tuleva näyttely toimii kunnianosoituksena hänen elämäntyölleen ja syväsukelluksena ainutlaatuiseen maailmaan, jossa luonto, tunne ja mytologia kietoutuvat yhteen.

Taiteen erakko ja luonnon tulkki 

Reidar Särestöniemi kasvoi Kittilän Kaukosen kylässä, lähes omavaraisella tilalla, kaukana kaupungin melusta. Tämä varhainen eristäytyneisyys synnytti hänessä herkkyyden, joka jalostui voimakkaaksi taiteelliseksi näkemykseksi. Elämänsä aikana Särestöniemi vuoroin etsi maailmalta inspiraatiota – Helsingistä ja Leningradista – ja vuoroin vetäytyi takaisin kotitilalleen, Särestöön, Ounasjoen rantamaisemiin.

Hänestä kasvoi taiteilija-erakko, mutta ei syrjäytynyt näkijä. Päinvastoin – juuri pohjoisen luonnon ja yksinäisyyden kautta hän löysi äänensä, joka nousi kansainväliseenkin tietoisuuteen.

Särestö – elävä ateljeekoti 

Särestö ei ollut pelkästään koti, vaan Särestöniemelle se oli kokonainen maailma. 1960-luvulla hän rakennutti sinne Honkapirtin, ateljeekodin, joka vastasi hänen sekä henkisiä että taiteellisia tarpeitaan. Myöhemmin alueelle nousi myös galleria, jonka avulla hän saattoi esitellä teoksiaan yleisölle vaarantamatta omaa työrauhaansa.

Tuhannet vierailijat – mukaan lukien valtaapitävät, kuten presidentti Urho Kekkonen – saapuivat Särestöön kokemaan taiteilijan maailman. Särestöstä tuli pyhäkkö, jossa luonto ja taide elivät symbioosissa.

Trifonin luostari – kaipuun ja symboliikan katedraali 

1970-luvulla Särestöniemi maalasi yhden uransa vaikuttavimmista teossarjoista: Trifonin luostari. Sarja on henkinen matka – yhdistelmä fantasiaa, muinaishistoriaa ja henkilökohtaista vertauskuvallisuutta. Kuvitteellinen, keskiajalla Jäämeren rannalla sijainnut luostari, joka tuhoutui julmasti, toimi taiteilijan mielenmaisemana: suojana, turvana, uhattuna.

Yksi sarjan tunnetuimmista teoksista, Tundran kellot, päätyi lopulta Ruotsiin Marcus Wallenbergin kokoelmiin, osin presidentti Kekkosen suojeluksen ansiosta. Teoksessa – kuten monissa muissakin – esiintyy Särestöniemelle tyypillinen symboliikka: riekon jalat, viittaus haavoittuvuuteen ja taiteilijan samastumisen arktiseen luontoon.

Reidar Särestöniemen Oulun näyttely – paluu pohjoiseen sielunmaisemaan 

Syksyllä Oulussa avautuva juhlanäyttely kokoaa yhteen Särestöniemen teoksia erityisesti 1960–70-luvuilta, jolloin hänen ekspressiivinen kielensä saavutti täyden kypsyytensä. Näyttely esittelee maalauksia ja grafiikkaa, mukana myös aiemmin julkisuudelta piilossa olleita teoksia yksityiskokoelmista.

Erityisen kiinnostavaa on nähdä, kuinka hänen väkevät, villit värit ja eläimelliset muodot resonoivat oululaisessa galleriatilassa. Tässä kontekstissa taide ei pelkästään kuvaa maisemaa – se muuttuu osaksi katsojan sisäistä kokemusta.

Ajankohtainen ääni ajattomuudessa 

Miksi Reidar Särestöniemi on yhä ajankohtainen? Siksi, että hänen taiteensa haastaa meidät pysähtymään. Se ei tyydy esteettiseen miellyttävyyteen tai ironiseen älyllisyyteen. Se puhuu tunteesta, juurista, luonnon rytmistä – kaikesta siitä, mitä tämän päivän ihminen kaipaa, usein tiedostamattaan.

Särestöniemi oli kriittinen luonnonsuojelun tarkkailija jo ennen kuin siitä tuli valtavirtaa. Hänen taiteensa sisältää kommentaaria kulttuurisiin ristiriitoihin, ekologiseen kriisiin ja ihmisen irtaantumiseen luonnosta. Hän ei maalannut pelkästään Lapin maisemia – hän maalasi Lapin sisäänsä.

Reidar Särestöniemen juhlanäyttely Oulussa on enemmän kuin retrospektiivi. Se on matka maailmaan, jossa pohjoisen tuuli humisee siveltimen vedoissa ja värit puhuvat tarinoita syvemmältä kuin sanat kantavat. Hän muistuttaa meitä siitä, että taide voi olla jotain hyvin henkilökohtaista – ja silti yleismaailmallista.

Tänä syksynä Oulu saa kunnian toimia porttina tähän maailmaan 1.10.–30.11.2025 . Näyttelyssä on mukana myös harvinaisuuksia.